Journalistit ovat taistelleet yleisönsä luottamuksesta jo pitkään: osa kokee, että journalistit ovat menettäneet niin uskottavuutensa kuin puolueettomuutensa kokonaan. Pohjimmiltaan toimittajan tehtävä̈ on säilynyt samana kuin aina ennenkin, raportoida tosiasioista objektiivisesti ja perusteellisesti. Millaisia ovat journalistien tänä päivänä kohtaamat haasteet?
Journalismi on ajankohtaista ja faktoihin perustuvaa joukkoviestintää, joka eroaa muusta viestinnästä sillä, että yleisön on voitava luottaa journalistien keräävän ja julkaisevan paikkansapitävää tietoa. Internetin ja sosiaalisen media myötä kansalaisten tiedon hankinta on kuitenkin muuttunut: lähes jokaisella on nyt väylä löytää rajattomasti tietoa verkosta – eikä mitä tahansa tietoa, vaan sellaista, joka kiinnostaa juuri heitä itseään.
Miten journalistit siis voivat pitää tehtävästään, totuuden kertomisesta, kiinni alati muuttuvassa mediaympäristössä? Cisionin 2022 State of the Media -tutkimus alleviivaa journalistien työnkuvan muutosta: pelkkä uutisten toimittaminen ei enää riitä. Toimittajia vaaditaan entistä̈ useammin pohtimaan, kuinka vaikuttavaa, houkuttelevaa ja sitouttavaa heidän tuottamansa sisältö̈ on.
Lisäksi oman haasteensa kokonaisuuteen tuovat rajalliset ja alati pienenevät resurssit, supistuva toimittajakunta, kamppailu teknologisen kehityksen mukana pysymiseksi sekä̈ kilpailu sosiaalisen median vaikuttajien kanssa.
Toimittajat arvelevat luottamuksen mediaan olevan koetuksella
Huoli journalistisesta sisällöstä ja sen uskottavuudesta on ollut pinnalla jo kauan ennen internettiäkin. Tabloidisaation käsitteestä on puhuttu viestinnän tutkimuksessa noin 1980-luvulta lähtien ja ilmiön alku on puolestaan paikallistettu 1900-luvun alun Britanniaan. Käsitteellä viitataan journalistisen sisällön tyylillisiin muutoksiin, joissa objektiivisuus ja analyyttisuus vaihtuvat lyhyempiin ja eläväisempiin kertomuksiin.
Cisionin tutkimuksessa suomalaiset journalistit kertoivat, mitkä asiat he ovat kokeneet journalismille haasteellisimmiksi viimeisen vuoden aikana. 26 prosenttia vastaajista kertoi suurimman haasteen olevan uskottavuuden säilyttäminen luotettavana uutislähteenä ja valeuutisia koskevien syytösten torjumisen. Toiseksi suurimmaksi haasteeksi koettiin henkilöstömäärä ja resurssien puute ja kolmantena seurasi mainossisällön väheneminen ja median taloudellisen tilanteen heikentyminen.
Samalla yli 40 prosenttia toimittajista arveli suomalaisyleisön luottamuksen mediaa kohtaan laskeneen viimeisen vuoden aikana. Tulokset ovat samansuuntaisia kaikkialla Euroopassa.
Vauhti kiihtyy ja resurssit vähenevät
Mainossisällön väheneminen ja median taloudellisen tilanteen heikentyminen on saanut monet uutishuoneet ja toimittajat seuraamaan yleisömittareita, kuten tykkäyksiä, klikkauksia ja jakoja, aiempaa tarkemmin. Käytännössä toimittajien odotetaan tuottavan sisältöä, jonka pariin yleisöä on helppo ohjata, sillä sisältöjen houkuttelevuus on myös entistä suoremmin kytköksissä median määrärahoihin.
Pyrkiessään pysymään jatkuvan ja kiihtyvän uutiskierron tahdissa, toimittajien on oltava useamman aiheen ja jutun kimpussa samanaikaisesti. Noin joka viides (19 %) toimittaja julkaisee 10 tai enemmän juttua viikossa, ja 80 prosenttia vastaajista tuottaa jatkuvasti sisältöä vähintään kolmeen eri aihepiiriin liittyen.
Onko tässä ilmapiirissä siis ihme, että journalismin uskottavuus on vaakalaudalla? Resurssien ollessa tiukalla viestintäammattilaiset voivat auttaa sekä journalisteja että itseään kohdentamalla viestejään oikeille toimittajille ja hiomalla viestejään ytimekkäiksi.
