Viestitkö tulevaisuudessa ihmisille vai roboteille?

Lukeeko pörssitiedotteesi ihminen vai robotti? Tulevaisuudessa tiedotteen saattaakin lukea yhä useammin robotti tai jokin muu tekoälyä hyödyntävä algoritmi. Mistä oikein on kyse? 

Tekoäly ja koneoppiminen ovat mahdollistaneet sen, että yhä useampi tehtävä voidaan hoitaa koneellisesti. Vaikka viestintä usein nähdäänkin asiana, joka tulee hoitaa ihmisvoimin, pystyy tekoäly nykyään avustamaan esimerkiksi journalisteja kirjoitustyössä.

Monet toimitukset ovat kehitelleet omia julkaisurobotteja, jotka pystyvät tietyn aineiston perusteella tuottamaan uutisia datasta valmiiksi julkaisuksi. Maailmalla julkaisurobotteja on kehitelty jo pidemmän aikaa, mutta myös Suomessa esimerkiksi Yle on hyödyntänyt robottia muun muassa urheilu-uutisoinnissa tai vaaleista kertovissa jutuissa. Julkaisurobotti toimii hyvin monotonisemmassa ja raportoivammassa uutisoinnissa, kuten esimerkiksi talousuutisissa. Suomessakin pörssiuutisointi saattaa pian olla ainakin osittain robottien käsissä. 

Julkaisurobottien lisäksi tekoäly osaa myös sijoittaa. Suomalaistenkin sijoittajien ulottuvilla on jo rahastoja, jotka perustavat toimintansa tekoälyn ja koneoppimisen tekemiin päätöksiin. Nämä algoritmit hyödyntävät esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstiedotteita ja osavuosikatsauksia kerätäkseen dataa omien sijoituspäätöstensä tueksi. Maailmalla tekoäly osaa myös tunnistaa pörssitiedotteissa käytettyä kieltä ja tehdä ratkaisuja sen pohjalta. 

Sijoittajaviestinnässä eletäänkin tällä hetkellä kiinnostavia aikoja. Toisaalta viestinnän tulee palvella yhä kasvavaa piensijoittajien joukkoa tarjoamalla näille avointa ja ymmärrettävää tietoa yrityksen toiminnasta ja mahdollisuuksista. Samalla sijoittajaviestinnän tulee ottaa huomioon myös tekoäly, joka tekee mahdollisia sijoituspäätöksiä kielen pienten nyanssien ja numeroiden perusteella. 

Esimerkiksi Wall Street Journalin mukaan Yhdysvalloissa monet yritykset ovat alkaneet kerätä kielianalyyseja omista tiedotteistaan ja käytetyn kielen vaikutuksesta esimerkiksi osakkeen heilahteluihin. Nähdäänkö vastaavaa pian myös Suomessa? 

Tätä on mahdotonta tietää varmaksi. Tällä hetkellä sijoittajaviestinnän kannattaa kuitenkin keskittyä tiedottamaan toiminnastaan avoimesti ja strategisesti järkevällä tavalla sekä välttämään turhan jyrkkiä kielellisiä kikkailuja. Lisää tekoälyn vaikutuksesta sijoittajaviestintään pääset lukemaan täältä.