Laura Lindholm: Mitä jokaisen pohjoismaisen pörssiyhtiön pitäisi tietää Gamestop-ilmiöstä

Laura Lindholm neuvoo Milttonilla yhtiöitä kriittisissä viestintätilanteissa, jotka usein liittyvät pääomamarkkinatransaktioihin tai sijoittajasuhteisiin. Tämäkin teksti perustuu keskusteluun, johon osallistui myös paljon muita Milttonilla työskenteleviä asiantuntijoita.
Lauran twittertilin löydät osoitteesta twitter.com/lauralindholm

Helmikuussa media tulvi kommentteja ja näkemyksiä Gamestop-ilmiöön liittyen. Yksityissijoittajien esiinmarssi ja sen vaikutukset ulottuvat kuitenkin pitkälle Wallstreetbets-ryhmän tuolle puolen. Uutisoinnin ja kommenttien vyörystä huolimatta tapahtumien keskeisimmät syyt ovat osittain jääneet pimentoon.

Stanfordin yliopiston professori Jerry Davis totesi osuvasti, ettei matalan kynnyksen sijoittaminen Robinhood-sovelluksella demokratisoi pörssikauppaa yhtään sen enempää kuin Purdue Pharma demokratisoi opioidiriippuvuutta. Eiköhän siis laiteta meemit ja mania hetkeksi sivuun ja tutkita asiaa tarkemmin.

Teknologia avaa edullisemman pääsyn osakekauppaan ja muuttaa siinä sivussa tiedonkulun tapoja. Tässä ei ole mitään yllättävää. Teknologia on jo pitkään murtanut raja-aitoja omistamisen eri muotojen välillä, ja markkinoiden disruptio luultavasti vain kiihtyy entisestään. Uudet ansaintamallit muuttavat myös pääomamarkkinoita muiden alojen rinnalla.

On kuitenkin epätodennäköistä, että yksityissijoittajien kurssimanipulaatiosta tulisi arkipäivää pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissamme, vaikka esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa epäiltyjä tapauksia onkin jo ollut useita. Sijoittajaviestintämme ja pääomamarkkinamme ovat tiukasti säädeltyjä, ja pörssit valvovat osakekauppoja tarkasti.

Yleisin ohje yritysjohdolle ja sijoittajasuhdejohtajille lienee viimeisten viikkojen aikana ollut hallita yhtiöön kohdistuvia odotuksia viestimällä läpinäkyvästi ja avoimesti. Tämä on melko mitäänsanomaton ohje, sillä tämä on jo osa johdon ja sijoittajaviestinnästä vastaavien arkea.

Yksityissijoittamisen uusi nousu on kuitenkin kahdesta syystä tärkeä asia pohjoismaisille yrityksille, niiden koosta ja markkina-arvosta riippumatta.

Ensinnäkin hyvinvointivaltion rahoittaminen on suoraan yhteydessä sen kansalaisten vaurauteen. Pohjoismaalaiset ovat jo nyt kansainvälisesti digitalisaation kärjessä, ja kuluttaja on nykyään myös yhä todennäköisemmin sijoittaja. Tänä vuonna sekä Ruotsissa että Suomessa on nähty poikkeuksellinen nousu yksityissijoittajien määrissä. Kasvu korostaa myös sijoittamisen demokratisoitumisen yhteiskunnallista merkitystä. Kehittämällä sijoittajaviestintäänsä pohjoismaiset yritykset voivat olla osa tätä yhteiskunnallista muutosta. Selkeistä ja mitattavista tavoitteista yksityissijoittajille viestittäessä on näin tullut myös yhteiskunnallisen muutoksen väline.

Yrityksiltä edellytetään nykyään kykyä nähdä itsensä myös ulkoa sisälle päin, aktiivisen dialogin käymistä osakkeenomistajien kanssa ja tietoista asemoitumista suhteessa yhteiskuntaan, pelkkien kilpailijoiden sijaan. Vaikka voi tuntua haastavalta avata keskustelu varsinkin sellaisen yksityissijoittajan kanssa, joka saattaisi pumpata keinotekoisesti yhtiösi osaketta, kaikessa on lopulta kyse vain viestintästrategiasta. Jos jätät kokonaan huomioimatta tämän yhä isommaksi kasvavan sidosryhmän, sijoittajatarinaasi saattaa tämän saman sidosryhmän keskuudessa hallita joku muu.

Digitaalisen sijoittajatarinasi johtamisen pitäisi sisältyä sijoittajasuhdestrategiaasi myös toisesta merkittävästä syystä. Käynnissä on vilkas keskustelu sähköisen ja sosiaalisen median vaikutuksista poliittiseen päätöksentekoon, markkinointiin ja kulttuuriin. Vähemmän keskustelua on samojen voimien vaikutuksista institutionaalisiin sijoittajiin, jotka liikuttelevat markkinoita. Miten heidän käyttäytymisensä muuttuu?

On nähtävissä maailmanlaajuinen trendi – joka on hitautensa vuoksi jäänyt monilta huomaamatta – sijoittajien taipumuksesta hyödyntää yhä vahvemmin digitaalisia lähteitä perinteisten rinnalla. Oletus siitä, etteivät sijoittajat ja analyytikot käytä uusia digitaalisia kanavia on erittäin vanhentunut. Luottamus digitaalisiin lähteisiin lisääntyy, mikä vaikuttaa pitkällä tähtäimellä kaikkiin pohjoismaisiin pörssiyhtiöihin.

Kyllä, sijoittajasuhteissa on edelleen kyse oman yhtiön perinpohjaisesta tuntemisesta sekä analyytikoiden, osakkeenomistajien ja potentiaalisten sijoittajien kuuntelemisesta herkällä korvalla. Jos tässä tehtävässä onnistuu ja vuoropuhelu markkinoiden kanssa on hyvällä tasolla, yhtiö voi vaikuttaa osakkeensa volatiliteettiin. Tulevaisuudessa kulutamme, ostamme ja investoimme entistä enemmän uusien kanavien kautta saatujen suositusten ja niissä käytyjen keskustelujen perusteella. Nyt kun fyysisiä sijoittajatapaamisia ei vielä hetkeen tehdä kuten normaalisti, voisi olla hyvä hetki päivittää yhtiösi sijoittajasuhdestrategia sekä kehittää niin institutionaalisten kuin yksityissijoittajien kanssa käytävää keskustelua jo olemassa olevien digitaalisten kanavien kautta.