Elina Melgin: “Viestijän työ on entistä vaativampaa”

Olemme palanneet uudennäköiseen arkeen ja kesäloma tuntuu jo kaukaiselta muistolta. Muuttunut arki vaikuttaa myös viestinnän ammattilaisten elämään. Kysyimme Fil.tri Elina Melginiltä, joka toimii ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtajana, tutkijana ja luennoitsijana, mitä kulunut vuosi on merkinnyt viestinnän ammattilaiselle ja mitkä haasteet odottavat heitä loppuvuonna.

Mitkä mielestäsi ovat suurimmat haasteet, jotka viestinnän ammattilainen kohtaa syksyllä 2020?

Elämme COVID19:n aiheuttamaa poikkeusaikaa edelleen. Pandemia vaikuttaa kaikkien viestijöiden arkityöhön tavalla tai toisella. ProComin visiona on luoda muutosta ja kasvua. Jos sitä ajattelee, toimii viestijä omassa organisaatiossa itseään suuremmassa roolissa juuri nyt, kun toimintoja täytyy muokata poikkeustilaan sopivaksi, ja samalla ennakoivaksi, koska organisaation tulee miettiä mikä muutoksesta jää pysyväksi, miten se selviää, miten toteuttaa strategisia tavoitteitaan, ”purposeaan”. Ilman viestintää muutos ei tapahdu, mikään ei liiku. Syksyn epävarmuudessa viestinnän merkitys vain kasvaa entisestään. Syksy on ennakoinnin ja rohkeiden uusien lähtöjen aikaa. Toisaalta samalla on varmistettava, että viestinnän perusasiat toimivat epävarmuudesta ja muutoksista huolimatta. Ihmisten kaipuu ja tarve yhteisöllisyyteen ei myöskään katoa poikkeustilanteissa, päinvastoin. Tähän organisaatioissa joudutaan myös jatkuvasti etsimään uusia ratkaisuja.

Onko sinulla joitakin vinkkejä, miten selvitä näistä haasteista?

Olennaisin vinkki koskee asennetta. Se mikä oli jo tulollaan, tapahtuu nyt. Vaikeassa tilanteessa auttaa, jos suhtautuu epävarmuuteen mahdollisuutena. Joku voittaa aina. Voisiko voittaja olla meidän oma organisaatio?

Aikoinaan, kun autot alkoivat korvata hevosia kulkuneuvoina, hevosenkengittäjille ei oikein riittänyt töitä. Ne kengittäjät, jotka näkivät mitä on tapahtumassa, vaihtoivat ammattia. Toiset pitivät yllä uskoa, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi, entiseksi. Pandemian vielä riehuessa syksyllä 2020 on aika miettiä, mikä asia ei kenties enää palaa entiseksi. Uuden innovointi alkaa tosiasioiden hyväksymisestä.

Viestijä on avainasemassa organisaatiossaan. Hänen tehtävänä on vaikuttaa työntekijöiden asenteeseen ja auttaa organisaatiota selviämään ja menestymään jatkossakin. Viestintä oman väen parissa (ns. sisäinen viestintä) on kullanarvoista juuri nyt. Tehtävä saattaa tuntua yksittäisen viestijän mielestä mahdottoman suurelta taakalta, mutta kun sisäistää, miten tärkeää viestintä on, ja tekee parhaansa, voi ylittää itsensä ja kasvaa ammattilaisena pandemian mahdollistamana. Itseä pitää muistaa huoltaa ja hoitaa. Se tarkoittaa lepoa ja lenkkeilyä. Kannattaa olla hyvässä kunnossa, koska juuri nyt pitää tehdä valintoja. Anna itsellesi aikaa havaitsemiselle ja ajattelulle. Viestijän tehtävänä on olla rohkea ja kertoa, ettei kannata kengittää hevosia varastoon odottamaan maailmaa, joka ei enää palaa.

Pystytkö löytämään jotain uusia mahdollisuuksia, joita muuttuneet työolosuhteet saattaisivat tuoda mukanaan?

Elämme digitaalisemmassa maailmassa, kuin ennen pandemian alkua. Kokouksia ja tapahtumia tehdään hybridinä, monimuotoisena. Etätyö on joillekin, kuten minulle tarkoittanut monta positiivista asiaa. Podcastien ja e-kirjojen suosio on esimerkiksi kasvanut pandemian aikana. Samaan aikaan kun kuuntelee stimuloivaa vaikkapa toimitusjohtajan puheen draftaamista ruokkivaa asiaohjelmaa keskellä päivää, voi kävellä luonnossa.

Kukaan ei jaksa koko päivää istua läppärinsä äärellä formaatissa, joka on osin mennyttä maailmaa. Täytyy löytää uusia tapoja paketoida palveluita ja rytmittää työn tekemistä. Verkko ei valitettavasti ruoki sattuman tuomaa hedelmällistä vuorovaikutusta. Sellaistakin kuitenkin tarvitaan, jotta x-faktorit saadaan mukaan uuden luomiseen. On tärkeää pitää fokus tähtäimessä ja miettiä, miten tavoitteeseen päästään. Odottelu lamaannuttaa. Emme voi tietää, milloin pandemia on ohi. Tuleeko toinen perään? Meidän on varauduttava. Siitä ns. resilienssissä on kyse.

Muuttaako pandemia viestijän roolia yrityksessä/organisaatiossa pysyvästi?

Poikkeavat olosuhteet ovat muuttaneet viestijän työtä entisestään vaativammaksi. Digitaalisuuden kasvu ei pysähdy, se on vasta alkanut. Viestijän on ymmärrettävä tämä ja otettava siitä kiinni. Esimerkiksi tekoäly ja robotisaatio kuuluvat viestijän agendalle aivan varmasti tulevaisuudessa, jos eivät jo kuulu. Mikä on se viestintätyön osa, jota kone ei voi korvata? Minkä viestinnän organisaatio voisi hoitaa paljon tehokkaammin ja turvallisemmin tekoälyn avulla? Miten organisaation etiikka toteutuu tekoälyn aikakaudella? Kuka ottaa vastuun, jos tekoäly tekee virheen?

Viestijälle kuuluu myös organisaation haavoittuvuudesta huolehtiminen. Kyberrikollisuus on pitkälle viestintää sanoo Jarno Limnell, kyberturvallisuuden työelämäprofessori. Ja kyberrikollisuus on kasvanut pandemian aikana. Miten siihen on varauduttu organisaatiossa? Miten sidosryhmät on valmistettu kohtaamaan rikolliset tai harhaanjohtavat viestit, kuten ylimmän johtajan nimissä lähetetyt tilinsiirtopyynnöt? Digitaalisuuden kasvussa on paljon hyvää, mutta myös todella paljon huonoa viestintätyön kannalta. Sosiaalisen median vihapuheen lisääntyminen, leimahdukset, mainekriisit, maalittaminen…niin, nämäkin kuuluvat viestijän agendalle. Miten organisaatiosta tehdään kriisinkestävä? Viestintäammattilaiselta odotetaan entistä enemmän johtajuutta. Tämä on mahdollisuus, ei uhka.