Vuosi 2019 on politiikan supervuosi. Luvassa ovat eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit, Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ja mahdolliset maakuntavaalit. Puolueet ja ehdokkaat viimeistelevät parhaillaan kuumeisesti kampanjoidensa kärkiteemoja.  

Julkisessa keskustelussa on vuoroin arvioitu, ovatko tulevat vaalit ilmasto-, maahanmuutto-, talous- vai vanhustenhoitovaalit. Päähuomio ei kuitenkaan tule keskittymään vain yhteen aiheeseen, vaan niitä tulee olemaan useita.  

Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulevan hallitusohjelman keskeisiksi teemoiksi ovat nousemassa sosiaaliturvauudistus, ilmastonmuutos, veropolitiikka, kestävyysvaje ja työllisyysasteen nostaminen. Lisäksi vanhustenhoito on nyt paljon pinnalla, ja siihen tullaan vaatimaan ratkaisuja – ainakin vielä vaalien yhteydessä. Näitä suuria teemoja yhdistää se, että ne ovat haasteita, jotka vaativat puolueilta välitöntä toimintaa. Puolueiden välillä on myös suuria eroja siinä, millaisia ratkaisukeinoja ja tavoitteita heillä on. Hallituksen kokoonpanolla on väliä – paljon.  

Lisää kärkiteemoja voi nousta julkiseen keskusteluun vielä ennen vaaleja. Näyttää myös todennäköiseltä, ettei sote- ja maakuntauudistus valmistu tällä hallituskaudella, vaan on poliitikkojen edessä niin vaalitenteissä kuin hallitusneuvotteluissa.

 

Hallitusohjelmaan vaikuttaminen on merkittävä osa yritysten ja organisaatioiden vaikuttajaviestintää. Ohjelmassa määritellään hallituskauden päälinjat ja usein myös paljon yksityiskohtia. Hallitusohjelmien pituus on historiallisesti katsottuna kasvanut vuosikymmenten ajan. Kalevi Sorsan hallituksen ohjelmassa vuonna 1983 oli kuusi sivua ja Jyrki Kataisen ohjelmassa vuonna 2011 peräti 100 sivua. Tällä hallituskaudella nähtiin aiempia hallituskausia lyhyempi hallitusohjelma, mikä herätti myöhemmin kritiikkiä siitä, jäikö ohjelma liian strategiselle tasolle. On hyvin mahdollista, että seuraava hallitusohjelma on taas pidempi ja yksityiskohtaisempi.  

Eurovaaleista odotetaan EU:n tärkeimpiä vuosikymmeniin. Brexit on suuri asia koko Euroopalle, ja populistien vahva kannatus tulee todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi poliittisiin voimasuhteisiin. Samalla päättäjiltä odotetaan ratkaisuja ilmastonmuutokseen, maahanmuuttoon ja taloudellisiin kysymyksiin.  

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana puolen vuoden ajan 1.7.2019 alkaen. Suomen uudella hallituksella on siis paljon mahdollisuuksia vaikuttaa Euroopassa niin politiikkaan kuin julkiseen keskusteluun.  

Yritysten ja organisaatioiden vaikuttaminen ei lopu, kun hallitusohjelma on valmis. Eduskunnassa käsitellään satoja lakiesityksiä joka vuosi, vaikka julkista keskustelua usein dominoivat muutamat suuret aiheet. Pitkäjänteistä työtä tekevät organisaatiot menestyvät vaikuttajaviestinnässä yleensä parhaiten. Reaktiivinen ja pitkäjänteinen vaikuttaminen eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan täydentävät toisiaan. 

Ville Rantala                                            Hannu-Pekka Komonen
Research Specialist                                Account Manager
ville.rantala@cision.com                      hannu-pekka.komonen@cision.com
puh. +358 45 2375 240                          puh. +358 50 550 7733 

 

oskar.larsson@cision.com'

About Oskar Larsson

This author has yet to write their bio.
Meanwhile lets just say that we are proud Oskar Larsson contributed a whopping 1 entries.