Usein kuulee kysyttävän, mikä medianäkyvyyden arvo todellisuudessa on? Tähän kysymykseen ei voi antaa yleispätevää vastausta vaan on tyydyttävä kertomaan mediassa esillä olleita esimerkkejä toimivista yritystarinoista. Jokaisella organisaatiolla on syy omaan olemassaoloonsa ja sitä kautta oma tarinansa kerrottavanaan.

Tarinoiden ohella myös medianäkyvyyteen liittyvät tavoitteet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Toiset ovat saavuttaneet maalinsa maakuntalehden etusivulla, toiset vasta aamu-tv:n sohvalla nälkäisimpien tyytyessä ainoastaan kansainväliseen palstatilaan alan johtavassa trade media -julkaisussa. Tavoitteellisuus ja usko omaan tarinaan ovat medianäkyvyyden saavuttamisessa kaikki kaikessa.

This is Finland & Suomi-emojit


Moni meistä on hymyillyt Ulkoministeriön This is Finland -maakuvasivuston viime viikolla julkaistuille Suomi-emojeille. Tempaus oli kaikilla mittareilla uskomaton mediamenestys sekä Suomessa että maailmalla. Kuinka moni viestinnän ammattilainen on saanut tiedotteensa läpi Kymmenen uutisten ja Hesarin lisäksi myös BBC:n, CNN:n, Timen ja Mashablen kaltaisissa kansainvälisissä valtamedioissa? Pelkästään neljällä viimeksi mainitulla sivustolla käy kuukauden aikana yli 10 miljoonaa uniikkia kävijää.

Emoji-tiedotteesta syntyneen medianäkyvyyden euromääräistä arvoa on lähes mahdotonta määrittää. Jos asiaa lähdetään purkamaan vaikkapa turismin näkökulmasta, Suomessa kävi vuoden 2014 aikana 7,6 miljoonaa turistia, jotka jättivät maahamme Visit Finlandin mukaan 2,5 miljardia euroa. Positiivisella maakuvalla on laaja-alaisia vaikutuksia Suomen kansantalouteen ja turismi on toki vain yksi näistä. Jos kuitenkin leikimme ajatuksella ja kuvittelemme, että asia on tavoittanut noin miljoona suhteellisen aktiivisesti matkustavaa ulkomaista turistia. Jos yksi prosentti heistä päättää suunnata seuraavan kolmen vuoden sisällä Suomeen (esimerkiksi Tukholman sijaan Helsinkiin) niin tämä toisi maahamme arviolta 3,3 miljoonaa euroa (10 000 turistia X keskimääräinen kulutus 329 €). Ei täysin absurdi ajatus eihän?

Rapala & Marilyn Monroe

Toinen medianäkyvyyden arvoon liittyvä ikivihreä esimerkki on Rapala. Suomen rajojen ulkopuolella lähes tuntematon uistinmerkki päätyi yllättäen Life-lehden kansiin elokuussa 1962. Medianäkyvyys tämän tason julkaisussa oli jo itsessään uskomaton läpimurto vääksyläiselle kaksi henkeä työllistäneelle yritykselle. Marilyn Monroen kuolema teki kuitenkin lehdestä Lifen historian kautta aikain ostetuimman numeron ja vei Rapalan hetkessä satojen tuhansien amerikkalaisten kuluttajien tietoisuuteen. Medianäkyvyys kumuloi lopulta yritykselle noin kaksi miljoonaa viehetilausta Yhdysvaltojen markkinoilta.

Medianäkyvyyden arvoa on haastavaa mitata. Yllä mainitut esimerkit kuitenkin todistavat, että parhaiten menestyneille tämä arvo on ollut lähes mittaamaton. Ostettu ja ansaittu media kannattaa siis laittaa ennakkoluulottomasti vastakkain. Sisältöön, mielipidejohtajuuteen ja toimittajakontakteihin tehdyt investoinnit vaativat kumppaneille työnnettyjen mainoseurojen sijaan viestinnän in-house osaamista ja henkilöresursseja. Uskomme vahvasti, että nämä panostukset tuottavat liiketoimintaa tukevaa medianäkyvyyttä pitkällä tähtäimellä, koska meiltä kaikilta löytyy kertomisen arvoinen tarina.

mzugovic@themxgroup.com'

About Author Name

This author has yet to write their bio.
Meanwhile lets just say that we are proud Author Name contributed a whopping 56 entries.